Tänään aamulenkillä Nuuran marjanpoiminta taktiikka oli sitten vakiintunut: vauhtia (arvatenkin), iso loikka ja suoraan puskan päälle ja siitä onkin sitten helppo napsia suuhun. Tämän päivän kuvasato oli hiukan onnistuneenpaa, kun vähän vähemmän väsyneenä yritettiin.

Keksin miten siitä saa seisomiskuvia! - sillon kun se vaanii!

Seuraava vaihe: saalistajan häntä alas.

Sitä seuraava vaihe: kuvaaja ottaa kuvan "ponnistusvaiheesta"

meni jo.

Pusu. Tämä on se nätti kuva - tilanteen seuraavassa kuvassa olisi ollut roiskuvaa vettä, hampaita ja heilahtaneita hörökorvia... - jätin julkaisematta.

Loppuun hämäystä: "olen ihan kiltti ja pieni ja aikas söpökin".

Viimeistä se välillä on. Muita EI!