Käytiin joo.

Se on hyvä koira, jolla on kaunis kontakti. Nyt se vain on aika vaisu. Selvästi "pennut" unohtuivat tehdessä mutta koko tokokokeen suoritus oli vähän liian pitkä. Seuraamisessa jätätti ja kummatkin luoksetulon perusasennot olivat vajaita. Muuten teki kivasti mutta vaisusti. Vire ei ollut korkealla, vaikka suorittikin vaaditun ihan ok. Tuomari oli mukavan tarkka ja antoi kaikille palautteen jokaisen liikkeen onnistumisista ja hiottavista seikoista. Pidin!

Tykkään Neekan kanssa tekemisestä ja tiedän, että taas muutaman viikon päästä se alkaa olla hyvässä vireessä. Myö pelataan loppupeleissä kivasti yhteen. Mutta tämä hormonitoiminta ihan oikeasti kyllä häiritsee. Lisäksi nuo nisien ja kohdun tulehtumisen vaara huolestuttavat joka kerta. Mutta miun perusluonteeseen tietysti kuuluu olla koko ajan huolissaan :D että ehkä on vähän itsekasvatuksenkin paikka... ;)

 

Tiina ei osannut tähdätä. Eikä ottaa miusta hyvää kuvaa =) Neekalla kuitenkin on se nätti kontakti.

Toisaalta ei raaskisi tehdä mitään kun koira on pöpi eikä oikein tiedä mitä sen päässä liikkuu. Mutta toisaalta taas se selvästi virkistyy kun saa "muuta ajateltavaa". Ja sitten taas toisaalta laskeeko tämä huonossa vireessä tekeminen koiran virettä tekemisessä valeraskauden jälkeen. No en tiedä. Tuomari sanoi, että koirasta näkee, että se tykkää tokosta.  Kyllä tämä aika pelaamista näiden juoksu- ja hormoonisäätöjen kanssa on. Aaaargh!

No nyt ollaan taas onnellisesti Joensuussa ja jätettiin Emmi kesälomalle Lappeenrantaan. Harmittaa kun Emmi taas toimi treenatessa hyvin ja olisi nyt niin mukava tehdä sen kanssa. Mutta sille tekee hyvää olla nyt pidemmän aikaa aloillaan. Antaa stressitason laskea ja viettää vanhan koiran päiviä tutussa kodissa. Oli niin mukava nähdä miten onnellinen se oli meidän kaikkien läsnäolosta, kun Aleksikin oli Tampereelta käymässä kotona.

 

Ei se ihan näin valkoinen ole ;) aurinko ja kameran asetukset hämäävät