Tervetuloa maailmaan Tunturiketun E- pentue!!!
Se kävi sitten nopeasti kun oli käydäkseen. Neekan lämmöt olivat maanantaina aamusta 10 aikaa 37. Se oli alhainen mutta koska lämpö lähti tuon mittauksen jälkeen selvään nousuun menetimme toivomme pentujen tulosta. Illalla Neeka kuitenkin alkoi muuttua. Raivokas petaaminen ja kumilelujen hoito alkoi. Lämmössä ei muutoksia, joten kävimme nukkumaan odottaen lämmön muutosta seuraavaksi päiväksi.
Aamuyöstä kahden aikaa Neeka alkoi muuttua entistä rauhattomammaksi. Se kaivaitui pesäntekoon sänkymme alle (ei siis yleensä saa tulla edes makuuhuoneeseen). Mittasin lämmön ja koska ei vieläkään ollut muutoksia ajattelin, että aamulla jotain tapahtuu. Lämmönmittauksen jälkeen Neeka tunki viereemme (siis sänkyyn) ja alkoi muuttua hyvin levottomaksi. Aikani pyöriskelyä katseltua päätin mitata lämmön taas. Tällä kertaa keittiössä oli vastassa monet ulosteet. Lämmössä ei muutosta mutta koirassa selvät supistukset. Ne olivat sittenkin laskeneet aamulla! Todennäköisesti jo ennen ensimmäistä mittauskertaani!
Viestiä ja soitto Riitalle. Kamat tuhannen lujaa kasaa ja autoon. Sikiövedet tuli autoon ja ponnistukset muuttui totiseksi työksi. Kun päästiin Riitan pihalle oli ensimmäinen pentu jo näkyvissä. Neeka äkkiä pentulaatikkoon sisälle ja muutaman ponnistuksen ja oudon mourahduksen (Neekassa oli uudet jännät äänet) oli ensimmäinen pentu ulkona.
kello: 6.43 tyttö 263 grammaa tuplakannukset (Tunturiketun Engirella)
kello: 7.43 poika 262 grammaa tuplakannukset (Tunturiketun Eldraudur)
kello: 8.07 poika 273 grammaa tuplakannukset (Tunturiketun Einirunnur) tutummin Einari ;)
Synnytys oli helppo. Kolmen pennun jälkeen olimme varmoja että sisälle jäi vielä jotain. Neekan liikuttamisella ja tarkalla tutkimisella paljastui että kolme oli se määrä mitä sieltä kuului tulla. Niin Tuomo ennusti ja niin näkyi ultrassa. Ja koska koira oli erittäin rauhallinen (ei se tosin kovinkaan sähläri ollut missään vaiheessa) päättelimme, että sisarusparvi on jo koossa. Mikä synnytys! Jäi niin hyvä mieli.
Nyt ne ovat maailmassa. Kaikki kolme pientä täydellistä koiran alkua. Itse tulin illaksi kotiin. Jalat ovat hellänä 9 tunnin käppyräasennosta pentulaatikossa. Miten uskomatonta on vain seurata noiden pienten elukoiden touhuja. Ja ne polkuanturat! Pienet vaaleanpunaiset helmet ja niin kauniit tuplakannukset ja niin täydelliset suloiset pienokaiset.
Kerimäelle jäi neljä hyvinvoivaa kaunista eläintä ja miten ikävä miun onkaan jo nyt!!!
Lisää kuvia TÄSTÄ
Videot pennuista suurimpaan nälkään: RUOKAHETKI ja MUUTAMAN TUNNIN IKÄISINÄ
Eldraudur, Einirunnur ja Engirella
Vasemmalta: Einirunnur eli "Einari", Eldraudur ja Engirella
ja oikealla maailman mahtavin otus tästä lähin ikioma Neekani!
Engirella
Vasemmalla Eldraudur ja oikealla Einirunnur.
Siinä ihasteltavaa! Suloisia eikö? Päivitän lisää kun toivun tästä suloisuuden yliannostuksesta.
