... ja tiukasti.

Ei suju niin ei suju. Taas ollaan ihan niissä lähtökuopissa, mistä 1,5 vuotta sitten saatiin kasattua kiva reipas koesuoritus.

Mitä siellä kehässä tapahtuu? Tai haluanko edes tietää? Kävimme 13.8. Tampereella kesälomareissun päätteeksi kokeilemassa, jos likkkeet kehässä jo sujuisivat. Vaan ei. Kaikki meni ihan pieleen ja koira oli ihan lahna ja tuntui kuin se olisi tahallaan ollut kehässä ilkeä ja yritin epätoivoissani ajatella omia oppejani: "koira tekee aina niin kuin sille on edullisinta"... "aina niin kuin järkevintä"...."ihan aina"...

Oonko voinu ryssiä meijän koesuorituksen paineistamalla koiran pilalle ekoissa kokeissa. Herkkähän se on. Vai eikö sillä vain ole vielä sellaista varmuutta suorituksesta, että se pystyisi siihen mitä vaadin. Tosiaan tarvitaan treeniporukkaa ja varsinkin treeniporukkaa, joka ymmärtäisi näitä pystyillä korvilla varustettuja erilaisia harrastuskoiria. Joo. No ei auta. Kaksi koetta on syksyllä vielä edessä. Yritetään nyt. Muutamia treenejä alle jos saataisiin hyvää mieltä aikaiseksi. Muuhun tässä ei enää oikein auta tähdätä.

Se on ihan hyvä koira, jotenkin tämän kouluttajan pitäisi taas keksiä miten saa käyttöön kaiken sen mitä siinä on hyvää.

Kaiken lisäksi Emmi on ollut huonona. Todella huonona. Ei ole pystykorvaisten pikkulikkojen kurssit nousussa. Voi räkä. Nyt voisi taas vaihtaa harrastuksen pajukorien punontaan, vaikka surulliseksihan tässä ilman näitä tulisi. Hyvin surulliseksi...