Nyt on taas yksi virallinen koettelemus takana päin. Pisteet olivat hyvät. Odotin noin 80 pisteen hyväksyttyä tulosta. Joten lopputulos 116 yllätti positiivisesti.
Olin arvioinut väärin Neekan kovuuden ja vilkkauden. Hermotkin olin olettanut ehkä vähän paremmiksi, mitä ne lopulta olivat. Tosin testaaja kyllä sanoi, että hermot ovat kunnossa, eikä siitä tarvitse murehtia.
Vilkkaus oli se yllättävin tulos. Neeka sai tempperamentiksi +3 erittäin vilkas. Olen tulkinnut tämän väärin luultavasti siitä syystä, että Neekan keino purkaa painetta ja stressaavia tilanteita on se, että se rauhoittaa itsensä. Ja esimerkiksi rauhoittumisen näyttely ym tilanteissa olen luullut äärimmäisen hyviksi hermoiksi vaikka se todellisuudessa onkin vain Neekan keino kestää paine. Vilkkaus oli kuitenkin kiva tietää. Siitähän saadaan moottoria sinne treeniin. Kun vain kaivan sen sieltä esiin – joka tilanteessa.
Toinen yllättävä tulos oli kovuus. Neeka ei ollut kovuudeltaan sellainen, mitä olin luullut. Tulos -2 pehmeä. Se oli hyvin pehmeä kokeessa ja jo kelkkaosiossa olin itse ihmeissäni. Neeka ei palautunut siitä yhtään. Kävi kyllä tutustumassa kelkkaan kun se oli vieressä ja vetäytyi taas maahan pitkäkseen kun oli yhdessä kelkka tutkittu. Mutta kun kävelimme kelkasta pois päin ja takaisin kelkalle, se edelleen haukahteli ja nosti niskakarvojaan.
Ihmisuhka ei ollut niin paha. Heti tilanteen ollessa ohi alkoi häntä pörrätä ja mentiin issikkamaiseen tapaan tutustumaan. Kummassakin tilanteessa sekä minun kanssani että yksin ollessa. Pahinta oli kuitenkin haalari. Tynnyrikin selvitettiin omatoimisesti mutta haalari oli aivan käsittämättömän kauhea eikä Neeka pitkän palautumiskierroksen jälkeenkään suostunut menemään sen läheltä.
Pimeässä huoneessa toimi hyvin. Leikkiminen meni aika Neekamaiseen tapaan. Hajut olivat mielenkiintoisempia.
Mutta hyvä koira. Ei voi mitään. Neekan sisko Nuppu vetäisi testistä 191 pistettä ja sai samalla muotovalioon oikeuttavat tulokset kasaan! Onnea Nuppu ja Ilse! Tosi hieno homma!
Alla: Ilse ja tuore muotovalio Nuppu
Koko luonnetestauspäivä oli hyvin mielenkiintoinen. Parasta oli, että testattavana oli pelkästään issikoita, joten näin rodusta sai kivasti tietoa. Kotiinviemisiksi saatiin hyvä mieli. Islantilainen on rotuna äärimmäisen monipuolinen ja kiva koira! Siitä on niin harrastus kuin kotikäyttöönkin, kun muistaa vain vähän miettiä miten sen kanssa toimii. Jeah! Suosittelen luonnetestikäyntiä ihan kaikille koiranomistajille!
-Neekan ja Nupun testaukset ovat videolla ja kun vain saan aikaiseksi pistän ne heti välittömästi nettiin.-
