Telkkaria ei juuri ole katsottu - lähinnä vain koiralasta kaiket aamut, illat, päivät ja yöt. Energiaa se vie. Olen ihan poikki ja tarvitsen piiiitkät yöunet.
Siihen olin kyllä valmistautunut, että olen tässä jalkapuussa koko kesän eikä koiria juuri voi keskenään jättää. Ja oli se ihana vaaleanpunareunuksinen unelma lenkeistä Neekan ja Nuuran kanssa ja ihanista koulutustuokioista.
Noh. Tilanne on ihan nurinkurin. Missään jalkapuussa en ole vaan yksinolot menee hienosti. Kouluttaa en juuri ole jaksanut, koska lenkkeily kahden koiran kanssa vie kaaaaaiiiiken energian! Aaargh mitä säätämistä! Tänään käytiin ottamassa kuvat Nuuran kanssa kaksin niin päästään pitkälle lenkille Neekan kanssa illemmalla.
Tavallista arkea on kuitenkin takana vain vähän. Viikko sitten torstaina lähdettiin Lappeenrantaan, josta Neeka tuli kyytiin. Perjantaina ajeltiin Tervakosken kautta Helsinkiin ja Helsingistä lauantaina Espoon kautta Kiteelle ja Kiteeltä sitten kotia.
Emmi suhtautui pentuun kuten kuuluu. Se ei sietänyt sitä, joten ei mennyt lähelle. Ei suostunut taaskaan syömään edes nameja liian läheltä ällörääpälettä :) Mutta iltaa kohden se alkoi huomata ettei tässä mökötys auta vaan ötökkä näköjään jää yöksi. Illalla halusi tunkea Nuuran ja minun pissalenkille mukaan, joten annoin siihen mahdollisuuden. Kauniisti se Nuuran temppuiluista aikansa varoitti ja kun toistakymmentä kertaa naamalle hyppelyä tuli - sai pentu viimein vähän kovemman ojennuksen arvon rouvalta. Sen jälkeen muisti kuka käyttäytyy ja miten.
Tässä seuraavan aamun tilanne. Pentu oli ok ja pentu tiesi olevansa ok sopivan matkan päästä.
Reissu meni hyvin, vaikken sitä kovin stressivapaaksi yhden koiran ja yhden erittäin vaiheessa olevan koiran kanssa sanokkaan. Helsingin keskustassa olo asetti omat haasteensa. Siellä ei niin vain liikuta - jalan tahi autolla. Mutta pärjättiin, vaikka aika säätöä välillä olikin. Koirat olivat taas kerran toivottuja vieraita ja niistä pidettiin hyvää huolta sillä välin kun tuuletuimme Nosturin terassilla levyjulkkarikeikkaa kuunnellen :) Kiitos taas "keravan" porukalle!
Yksinolon lisäksi on edelleen vahvistettu luoksetuloa, istumista ja kosketuskeppiä. Käskyn alla näistä kaksi ensimmäistä. Uutena juttuna on vapauttaminen - niin ruualle kuin lenkillä/ovesta/autosta/häkistä. Käytössä kaksi eri käskyä. Lähellä pysyminen on aika kivanoloista ja oma-alotteisista kontakteista olen palkkaillut. Tällä viikolla tavoitteissa on kosketusalusta.
"No mutta hetkinen, mikä tuo oli?"
Nuura on edelleen ääniherkkä. Se säpsähtää ja tulee jalkojen taa mutta on tähän asti selvittänyt asiat itse. Odotan aina niin pitkään että häntä nousee, sen jälkeen lähestymme ääntä ja leikitän/palkkaan jos pentu on rento. Pentu reagoi asioihin viime viikkoa vähemmän. Onhan se nyt saanut aikamoisen annoksen kaikenlaista uutta.
Tänään alkaa pentukurssi (tarkemmin babykurssi). Teoriaosuus on tällä viikolla ja ensi viikolla mennään sitten ensimmäiselle käytännön kerralle. Jännää. Katsotaan mitä tarttuu mukaan. Nyt kun tämä pentu on kotona niin kieltämättä olen TAAS miettinyt niitä pentukurssin sisältöjä, joita itse vedän. Heh. Miten se VOI olla niin erilaista kun tämä säälittävä eläin on tässä kotona. Kaikki on huomattavasti yksinkertaisempaa kun kyse on jonkun toisen koirasta... Mutta tänään kohti uusia oppeja!
Se on saanut lisää koipia viikon aikana =) Ja niillä pystyy tekemään uskomattomia asioita...
