Tänään oltiin katsastamassa uusia harrastuksia. Kävimme retkeilemässä tehokolmikkomme (Neeka, Labradori Aida, russeli Leevi) kanssa. Koirat pääsi leikkimään jäällä, osallistumaan makkaranpaistoon sekä kokeilemaan verijälkeä. Extreme reissu siis ;)

Palvelusjälki on minulle vähän liian hidastempoinen opettaa =) En ole siitä niin innostunut, että jaksaisin sen eteen kovinkaan paljon nähdä vaivaa. Verijälki taas on sellainen, mikä on koiralle luontainen ja taito mitä ehkä saatan tositilanteessa tarvitakkin (metsästystä ajatellen). Niinpä siis ostettiin verta ja otettiin sieni mukaan.

Neeka hoksasi homman hyvin. Vedimme ensin helpon suoran jäljen jäälle, sitten vähän vaikeamman, mutta suoran, metsään ja lopuksi otin vielä parin metrin suoran pätkän. Pitkä tauko pidettiin ensimmäisen jälkeen. Neekan nenätouhu oli kyllä kieltämättä kivaa katsottavaa. Se keskittyi, kulki jäljen rauhallisesti ja oli aivan silmät pyöreänä siitä, että sai suuret kehut ja herkut osakseen. hih!

Tätä jatketaan! Kummallakin rakilla. Ei kummoinen homma itselle, koiralle aivan mielettömän kivaa ja lisäksi sen saa vielä umpi väsyneeksi! Jesh!

Loppupäivä onkin mennyt Neekalla nukkuessa ja minulla kirpputoritavaroita laittaessa. Kiitos vielä likat + Leevi kivasta "verijälkiretkestä"!